Ihanaa kuitenkin kun saadaan olla ihan omalla porukalla, johan tässä on menty taas kuusi viikkoa kodinhoitajien voimin. On yllättävän raskasta kun koko ajan joku vieras pyörii nurkissa, täytyy jatkuvasti skarpata ja olla kohtelias. Lapsiakaan ei ihan niin raakasti kehtaa komentaa tai pitää jöötä yllä.
Ollaan tällä viikolla laitettu jouluverhot paikoilleen. Makkarista tuli aika tunnelmallinen ikkunatähtineen päivineen.Keittiön laskosverhot eivät oikein miellytä, ne tarvii jonkn patentin ettei rullattu osa jää roikkumaan. Äiti aiko tuoda olkkariin punaisen ryijymaton, ihanaa!
Samu oli päivän mummulassa, sai vähän jakamatonta huomiota, ja meistäkin oli ihan kiva antaa huomiota pelkästään Sagalle. Sagakin nautti ja jakeli vuolaasti pusuja, myllättiin sängyllä.
Tehtiin vessaan lattia ja siivottiin se lattiasta kattoon, aika kiva nyt kun on lattiapinta eikä kova betoni jalan alla. Vihreät kaapit vaan ahdistaa suuresti, hyi yök, mutta jospa ne sais kylppäriremontin yhteydessä vaihdettua.
Mieli on tänään pysynyt suht aurinkoisena ja särkyynkin on riittänyt yksi Panadol 1g, vaikka koko ajanhan tuo tuolla polttelee. Tavallaan tähän lievään kipuun turtuu, tai ehkä turtuminen on väärä sana, mutta jos on vaan sellanen jatkuva lievä polte, niin sillon pystyy jotain tekemään ja kun tekee niin se kipu unohtuu hetkeksi.
Tein ruuaksi kookoskanaa vihanneksilla, riisiä ja höyrytettyjä kruunuvihanneksia, välillä vähän terveellisempääkin. Mieskin oli urhea ja söi jopa kaalitkin, uskomatonta! Juteltiin eilen pitkä tovi, ja hän lupasi omalta osaltaan tsempata mun painonpudotusta hyväksymällä runsaskasviksiset ruuat ja että välillä olisi ihan salaattejakin. Janihan on oikein perinteinen mies joka on yleensä sitä mieltä että pottu ja liha se miehen tiellä pitää...
Tänään oli hyvä päivä, rentoa yhdessäoloa ilman kolmeveetä. Tais olla eka kerta meidän historiassa kun oltiin näin erillään, teki ihan hyvää. Uhmaikäinen lapsi osaa välillä olla aika rasittava...
Kokeilin tytölle serkkutytön vanhaa ihanaa Lingon&Blåbär-mekkoa, on varmaan kesällä aika söpöskä.
Voi, joulujuttua! Ihanan kuulonen päivä ollu teillä. Ja ne uhmiksetkin jaksaa taas vähän aikaa olla uhmailematta, kun saavat vähän mummulassa huomiota. :)
VastaaPoistaMuuta en nyt osaa kommentoida, luen kyllä jos vaan jaksat kirjoitella. Saanko linkittää omaan blogiin? Se tosin on taas hiljaiselossa, mutta ehkäpä sekin piristyis tässä joulun myötä.
Mintsi
Ja voi sitä sisarusten jälleennäkemisen riemua kun taas näkivät toisensa <3.
VastaaPoistaYritän jaksaa kirjoittaa, vaikkakin teksteissä tuuskin on kauhiasti päätä tai häntää ;).
Blogia saa jakaa eteenpäin, tämä ei ole salattu.